Pentuarki piti niin kiireisenä, että tänne blogin puolelle ei ole mitään ehtinyt päivittääkään. Useimpina päivinä tuntui siltä, että ehdin kunnolla pysähtyä vasta yömyöhään, kun lapsi,
Mila kävi Minnan kanssa maanantaina ultrassa ja niin vain Milan jo muutenkin pyöristyneen mahan ja käytöksen muutokselle tuli varmuus: pentuja on! Jokunen viikko pitäisi siis
Melkein vuoden kestäneen tauon päätteeksi pääsimme vihdoin takaisin näyttelyiden pariin. Piti sitten kerralla ottaa takaisin ajamattomia kilometrejä ja testata kisakuntoa, kun yhden viikonlopun aikana misseiltiin
Mokoma-pennut ovat nyt 7,5vkon ikäiset. Keskiviikkoaamuna niiden tie käy eläinlääkärin tarkastukseen ja sirutukseen, ja illalla lähteekin toinen uroksista omaan kotiinsa. Yllättävän nopeaa ne pari kuukautta
Tiineyden viimeiset pari viikkoa ovat käsillä, kun astutuksesta on kulunut vuorokausia 42. Pieta voi hyvin ja tuhdisti, ei tarvitse enää arvailla onko tiine vai ei.
Haluaisin täällä blogin puolella tehdä kasvattajan roolia pentujen aikaansaamisessa näkyvämmäksi ja samalla myös maanläheisemmäksi. Monesti koirankasvatuksesta tietämättömät puhuvat “kenneleistä” kuin kasvattajien ainoa elämänsisältö olisi vain