Viime viikonloppuna oltiin jakauduttu eri puolille Suomea jos jonkinlaisiin kinkereihin koirien kanssa: Kenny oli Tuusniemellä Annen ja Sannin kanssa näyttelyssä, Priska ja velipoika Roisto Pellossa luonnetestissä ja Kiisa Juhan kanssa Pudasjärvellä LINT-kokeessa Pohjan lohkon valintakokeessa.

Luonnetesti, Pello

Priska ja Roisto saivat luonnetestissä toisaalta samankaltaiset, mutta joiltain kohdin myös hyvin erilaiset tulokset. Sinänsä oli mielenkiintoista viedä saman pentueen kaksi eri yksilöä samaan luonnetestiin saamaan arvio.
Priskalle yhteispisteitä tuli 97++ ja Roistolle 168++. Pieta-emä on aikanaan luonnetestattu yhteispistein 110+++. Priskaa ei testissä kiinnostanut leikkimishommat tippaakaan, mikä veti taisteluhalin miinuksille (varsin yleinen tulos kääpisönautsereilla) ja myös toimintakyky merkattiin miinuksen puolelle. Näiltä osin testi ei ollut ihan sennäköinen kuin koiran tunnen arjessa, se kun kotioloissa retuuttaa leluja yksin, ihmisen kanssa ja myös emänsä kanssa ja toimintakykyä sillä on omaan makuuni vähän liikaakin. Puolustuhalu yllätti, Priska asettui heti hihnanmitan päähän edelle uhkaavan hahmon lähestyessä ja sinnikkäästi yritti häätää sen haukkumalla kauemmas. Vasta ihan loppumetreillä tuli jalkojen väliin ja jatkoi sieltäkin haukkumista. Varsin katu-uskottava pieni bodyguard!

Roisto taas retuutti kepakkoa ja dummya reippaasti ja tienasi pojot taisteluhalusta. Kelkka oli sen verran epäilyttävä, että sitä piti kiertää monta minuutia haukkuen. Molemmille tuli mukavasti luoksepäästävyydestä “hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin” ja laukauspelottomuuskin meni plussan puolelle laukauskokemattomuutena. Kääpiösnautsereista näkee ja kuulee liian paljon tarinoita, kuinka jotkut yksilöt pelkäävät kaikkea mahdollista kärpäsen surinasta leivänpaahtimen kilahdukseen, joten itse koen tämän paukkuihin reagoimisen/reagoimattomuuden tärkeänä.

Näissä luonnetestituloksissa ihmiset yleensä tuijottavat vain yhteispistemäärää ja jotkut tuntuvat jopa kilpailevan sillä kenen koiralla on isoin pistesaalin. Tarvitseeko kääpiösnautserilla olla lähemmäs 250 pistettä? Minusta ei. Kääpiösnautserin ei kuulu olla palveluskoira, vaan sen ensisijainen tehtävä on nykypäivänä toimia seurakoirana ja monipuolisena harrastuskoirana. Yhteispisteitä tärkeämpää on lukea osa-aluepisteitä, mutta niidenkin kohdalla on hyvä muistaa, että testitilanne on aina eri kuin arkitilanne eivätkä osa-aluetuloksetkaan kerro mustavalkoisesti millainen koira on arjessa. Luonnetestin tarkoitus on paineistaa koiraa asteittain ja tuoda siitä tietynlaisia reaktioita esille, joita testissä on mahdollista mitata. Alun perinhän testi on tarkoitettu palveluskoirien testaamiseen, mutta on myöhemmin laajentuntut myös muiden rotujen käyttöön.
Itse koen luonnetestin mielenkiintoisena keinona mitata koiran eri ominaisuuksia ja nähdä kuinka se mahdollisesti toimisi tilanteissa, joita se ei arjessa todennäköisesti kohtaa. Priska oli meidän talouden 3. käppänä ja 5. koira, joka on luonnetestattu ja aion viedä omia koiria jatkossakin luonnetesteihin. Toivoisin, että aikanaan mahdollisimman moni kasvattinikin olisi käynyt luonnetestissä, ehkä joskus luonnetestituloksista voi vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä eri luonneominaisuuksien periytyvyydestä ja tuloksia voisi hyödyntää myös jalostusvalinnoissa.

Koillis Sawo Show, Tuusniemen ryhmänäyttely

Kenny lähti viikko sitten Kokkolan ryhmänäyttelystä lomailemaan Kajaaniin Annen ja Sannin luo. Kokkolasta sille kapsahti tulos PU1, SERT ja VSP, eli sillä on aukennut hyvin sertitili. Tuusniemellä linja jatkui, meidän B-pentueen isän Hugon (Juliuksen Essere Amico) ollessa PU1 ja VSP oli Kenny PU2 ja sai kolmannen Suomen sertinsä. Vielä olisi yksi reissu tulossa, mutta ei lainkaan hassumpi alku Kennyn näyttelyuralle!

Oudolta on tuntunut viikko ilman kotilauman kuudetta jäsentä, heti huomaa jos yksi on joukosta pois. Nyt ollaan jo onneksi maanantain puolella ja Kennyn kanssa näemme taas keskiviikkona!

LINT Pohjan Lohkon valintakoe, Pudasjärvi

Juha ja Kiisa olivat vuorostaan linnunhaukkukokeessa kokeilemassa kävisikö onni myöten ja irtoaisiko Kiisalle paikka Haukkuotteluun. Kiisan koekausi tänä syksynä on ollut kyllä hieno, nyt on ollut lintuisampia maastoja ja on tullut myös menestystä.
Lauantaina oli ollut niin kova tuuli (ilmeisesti kautta Suomen, Pellon luonnetestissäkin tuuli niin, että vaatetta sai olla useampi kerros päällä), että lintujen hajut leijailivat missä sattui, ensimmäinen haukuttava lintu löytyi vain hetki ennen erän päättymistä. Lauantailta tulos oli 46p, LINT0. Sunnuntaina tulos oli vähän parempi, mutta ilmeisesti ei tässäkään maastossa lintuja kovin ollut haukuttavaksi asti ja pisteitä kertyi 59p, LINT3. Haukkuotteluun pääsy jäi siis tältä erää haaveeksi, vaan mies vaikutti olevan vaan tyytyväinen, kun raskas koerupeama on tältä kaudelta ohi ja nyt voi viikonloput käyttää muuhun toimintaan kuin pitkin pitäjää ajeluun (kuten vaikka uuden koira-aitauksen tekoon :D). Tältä koekaudelta Kiisalle on kertynyt joka tapauksessa tuloksia ennestään 2x LINT1 ja 2x LINT2, joten tähän on hyvä lopettaa ja jatkaa parin puuttuvan ykköstuloksen metsästystä ensi vuoteen, jos Kiisasta vielä saisi käyttövalion. Katsotaan olisiko loppuvuodesta pentuesuunnitelmia kerrottavana.

Elokuun Koppelohaukkujen myötä pääsimme Kiisan kanssa myös Kennelliiton julkaisemaan Koiramme-lehteen, tästä jäikin yksi mukava muisto lisää koiraharrastuksen saralla.